• 011.jpg
  • 017.JPG
  • IMG_4854.jpg
  • Tykansio5.jpg

Metsien kaukainen sini

Kirjoitettu .

"Ulla oli vetäytynyt erikseen muista. Hän tuijotti ulos pimeään puistoon, missä kirjavat lyhdyt hohtivat ja kiiltomadot kiilsivät kosteassa ruohikossa. - Elämä oli satu, kirjava, ihmeellinen satu. ja hän oli vasta kaksitoistavuotias! Sisällä oli liian lämmin. Hänen täytyi päästä ulos, tummien, vanhojen puiden suojaan. Iltatuuli suhisi lehmuksien latvoissa. Ulla ummisti silmänsä. - Metsien kaukainen sini! Se soi kuin vieras laulu, kuin sävel jostakin ihanasta, salaperäisestä maailmasta."

 

Lainaus on satukuningatar Anni Swanin kirjasta Pikkupappilassa, kirja päättyy tähän lauseeseen. Minä en ole enää kaksitoistavuotias, täytän tänä vuonna 50 vuotta. Samaistuin Ullaan tyttönä ja edelleen. Yllätyksekseni huomasin, etten ole ainoa, sillä googlettaessa tätä "taikasanaa" löytyi vaikka mitä. Satukuningattaren elämänkerta on vielä lukematta, mutta toivon, että tälle vuodelle siihenkin sopiva hetki löytyy. http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/index.php?id=1560

Satukuningattaren hengessä jatkuu minun ja HeiDisainin elämä tänä vuonna. Saduista ja tarinoista ammennetaan ja pyrin järjestämään elämäni toisen suuren taiteilijan elämäkerran sanoin: Tee työtä ja rakasta! Tove Jansson, jonka syntymästä on tänä vuonna kulunut sata vuotta ja jota juhlitaan monella tapaa tänä vuonna, tässä blogissa http://kuplii.blogspot.fi/2014/01/tee-tyota-ja-rakasta.html esitellään tämä Tuula Karjalaisen kirjoittama elämäkerta.

HeiDisainin ensimmäinen vuosi osoitti, että kaikessa ei voi olla yhtäaikaa mukana. Valinta ja rajaaminen ovat tärkeitä, kun yritys toimii näin monella alalla. Monet asiat selkiytyivät ja aloitan uuden vuoden ensimmäisen vuoden kirkastamilla oivalluksilla. Uusi vuosi alkaa myös isolla hankkeella, henkilökohtaisella projektilla, joka jonkin verran rajaa ensimmäisen puolen vuoden muita tehtäviä. Isoja hankkeita ei hoideta pikkusormella, vaan ne vievät koko käden ja niin saa myös tällä kertaa olla hyvä!

Kuitenkin, monella tapaa mennään eteenpäin samoilla linjoilla kuin ensimmäisenä toimintavuonna: tehdään opastuksia ja kirjoitetaan, tehdään käsitöitä ja myydään niitä kun siihen tarjoutuu luontevasti tilaisuus, ja entistä enemmän pyritään siihen, että asiat ovat synergiassa keskenään. Se edellyttää myös tiukkaa kuuntelua, oman itsen ja asiakkaan, jotta tulostakin saadaan syntymään. Tänä vuonna korostuu kuitenkin taide ja luovuus, tavoitteena on  - ja enpä nyt sitä sanokaan ääneen, vaan kerron sitten kun tavoitteessa ollaan. Ja matkanvarrella varmasti jotain näkyy ja kuuluu. Edelleen "minibloggaan" myös HeiDisainin facebook-sivulla. Eli sieltä löytyy niitä pieniä satunnaisia oivalluksia ja ilmoituksia, että missä mennään.

Yksi parhaista työni tukijoista ja yhteistyökumppaneista eli Pellon kirjasto, tarjosi heti tammikuun ensi päivinä lukuelämyksen Susan Sellersin kirjan, Vanessa ja Virginia, muodossa. Suosittelen ja päätän tämänkertaisen tekstini lainaukseen kirjan viimeisestä kappaleesta:

"Kävelen hitaasti kotiin ja tulen puutarhaan takaportista. Silmäni osuu narsissien loimuun omenapuiden alla. Päätän tuoda maalaustelineeni ulos ja maalata sen sijaan ne. Katson eloisaa ja kouriintuntuvaa keltaista auringon valossa. Sinä olet oikeassa. Tärkeää on se, ettemme lakkaa luomasta."