• 011.jpg
  • 017.JPG
  • IMG_4854.jpg
  • Tykansio5.jpg

Sydän-Hämeen metsistä maailmannäyttämöille

Kirjoitettu .

Ida Aalbergin nimikirjoitus

Ida Aalbergin taiteilijauran alusta on tänä vuonna kulunut 140 vuotta. Ja ensi vuonna on hänen kuolemastaan sata vuotta. Olisipa ollut hienoa saada tutustua tähän lahjakkaaseen ja ahkeraan naiseen jo hänen eläessään!

Kirjoitustyöni taustatutkimus vei minut kesän alussa Leppäkoskelle, missä meillä oli ilo tutustua Ida Aalbergin lapsuudenkotiin, vanhaan ratamestarin taloon, johon on kunnostettu Ida Aalberg-museo. Museo on auki 7.6.-31.8.2014 keskiviikkoisin klo 11-17, muina aikoina ennakkotilauksesta. Oli kyllä puhdas sattuma, että osuimme paikalle juuri keskiviikkona. Kun matka kävi ennestään tuntemattomalle paikkakunnalle ja piti sopia tapaamispaikka, niin ehdotin tätä museota, ajatellen, että sinne on kyllä viitat ja löytää. Ja niin löytyikin, sekä ihastuttava pieni museo että henkilö jota tulimme tapaamaan.

SUOSITTELEN, isolla alkukirjaimella. Lähellä on myös komea Haukankallio, jonka juurilla kerrottiin olleen Idan lempipaikka, ja ne maisemat, ne maisemat, avarat maisemat Janakkalan kauniiseen kulttuurimaisemaan metsineen, peltoineen, kaukana siintävine kartanoineen... aivan lähellä sijaitsee myös Leppäkosken kartano, jonka sivurakennuksessa Ida Aalberg on syntynyt (kuten myös minunkin isoäitini isoäidin sisaruksia, talo on ollut monessa vaiheessa kartanon palkollisten asuinrakennuksena).

Haukankallio kohoaa metsänreunasta korkeuksiin

 

  Ida Aalbergin muistokivi lapsuuskodin pihalla Ida Aalbergin kirjoituspöytä Haukankalliolta kuvattua hämäläistä maisemaa ja metsää Ida Aalbergin syntymäkoti kartanon pihapiirissä

Idan tarina on kuin tarina tuhkimosta joka nousee tähtiin. Mutta tämä on toki vain osa totuutta. Idan saavutukset ja maine, ne oli saavutettu työllä ja ahkeruudella, hän oli tyttö, joka sai  tilaisuuden ja osasi käyttää lahjojaan. Kerrotaan, että hänellä oli aivan uskomattoman lumovoimainen ääni ja näyttämökarisma.

"Ida Aalberg esiintyi näyttämöllä ensimmäisen kerran 1874 Janakkalan Leppäkosken Sipilän talossa järjestetyissä iltahuveissa. Kiinnostus teatteria kohtaan kasvoi niin suureksi, että kun Suomalainen Teatteri samana vuonna kiertueellaan saapui esiintymään lähiseuduille, 16-vuotias ratamestarin tytär karkasi kotoaan ja matkusti Hämeenlinnaan liittyäkseen seurueeseen. Sadunhohtoinen tarina köyhästä tytöstä, joka jätti perheensä seuratakseen kutsumustaan, on ollut osa Aalbergin muistosta. Kiinnostus kulttuuriin ei kuitenkaan syntynyt tyhjästä. Vaikka Aalberg olikin vaatimattomista oloista kotoisin, hän oli saanut perheen ystävien avustuksella koulutuksen, joka ei paljonkaan poikennut ajan säätyläistyttöjen kasvatuksesta."

(Lähde: http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3101/)

Museorakennuksesta

"Leppäkosken ratamestarin talo on täydellinen harvinaisuus rautatierakennusten joukossa. Se on vanhimman radan ensimmäisen vaiheen aikana rakennettu ja siellä asui jo v.1862 silloinen ratamestari Antti Ahlberg. Hän oli tulevan suuren diivan, näyttelijä Ida Aalbergin isä. Talo oli Ahlbergien hallussa 1900-luvun alkuun asti. Rakennuksessa on ollut Ida Aalberg-museo vuodesta 1976 alkaen. Aluksi museorakennus oli vuokralla Valtionrautateiltä ja museo käsitti vain 2 huonetta.

Janakkalan kunta osti rakennuksen v. 2002 ja museonrakennus restauroitiin Museoviraston ohjeiden mukaisesti. Myös näyttely uudistettiin ja museo avattiin yleisölle kesällä 2005. Museona on nyt koko rakennus. Uusitun perusnäyttelyn tarkoituksena on korostaa museorakennuksen ainutkertaista historiaa ja rautateiden merkitystä sekä Ida Aalbergin uran että Leppäkosken kylän kannalta. Näyttely kunnioittaa Ida Aalbergin elämäntyötä sekä kansainvälistä uraa luoneena taiteilijana että Janakkalassa syntyneenä yksityishenkilönä."

(Lähde:http://www.janakkala.fi/vapaa-aika_ja_matkailu/nahtavyydet_ja_museot/ida_aalberg_-museo)